Keskustelu ihmisen biologiasta, sukupuolesta ja siihen liittyvistä käsitteistä herättää toisinaan hämmennystä erityisesti silloin, kun arkikielen ilmauksia sekoitetaan tieteellisiin tai lääketieteellisiin määritelmiin. Tuusulassa ja sen lähialueilla, kuten Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla, tähän teemaan törmätään niin akateemisissa yhteyksissä, terveydenhuollossa kuin yleisessä kulttuurisessakin keskustelussa. Kun puhutaan sanasta female eli naispuolisuudesta, ihmisillä on usein taipumus niputtaa yhteen biologiset tekijät, sukupuoliroolit ja sukupuoli-identiteetti aivan liian suoraviivaisesti. Tämä johtaa moniin arjen väärinkäsityksiin, joita on syytä purkaa auki huolellisesti.
Biologian näkökulmasta naispuolinen sukupuoli määritellään ensisijaisesti sukusolujen tuotannon kautta: organismia pidetään naispuolisena, jos se tuottaa munasoluja eli ovumeja, jotka yhtyvät hedelmöityksessä urospuolisiin sukusoluihin. Ihmisillä ja monilla muilla nisäkkäillä tähän liitetään tyypillisesti myös kaksi X-kromosomia sekä tietyt anatomiset rakenteet, kuten sisäiset ja ulkoiset lisääntymiselimet ja nisäkkäillä esiintyvät maitorauhaset. Arkielämässä ja mediassa kuitenkin unohdetaan usein, että nämä biologiset määritelmät eivät suoraan kerro kaikkea sosiaalisesta sukupuolesta tai siitä, miten ihminen kokee oman identiteettinsä. Kun nämä kaksi ulottuvuutta sotketaan keskenään, syntyy herkästi virheellisiä oletuksia ihmisten yksityisyydestä ja yhteiskunnallisesta roolista.
Biologian ja sosiaalisen roolin sekoittaminen arkipäivässä
Yksi yleisimmistä Tuusulassa ja vaikkapa naapurikaupungeissa Espoossa ja Helsingissä tehtävistä virheistä on olettaa, että sanaa female voidaan käyttää sellaisenaan synonyymina kaikelle naiseuteen liittyvälle ilman mitään vivahteita. Vaikka sana voi viitata biologiseen sukupuoleen, sen käyttö ihmisistä pelkkänä substantiivina saattaa toisinaan tuntua liian kliiniseltä tai jopa pelkistävältä, koska se typistää monimutkaisen ihmiselämän pelkkiin lisääntymisbiologisiin ominaisuuksiin tai anatomiaan. Esimerkiksi tieteellisissä yhteyksissä termi kuvaa puhtaasti fysiologisia ja geneettisiä piirteitä, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa sukupuoliroolit ja sosiaalinen identiteetti ovat huomattavasti moninaisempia.
Tämä näkyy selvästi myös silloin, kun tarkastellaan laajempaa aluetta aina Lahdesta ja Heinolasta Hämeenlinnaan ja Imatralle saakka. Ihmiset saattavat käyttää englanninkielistä termiä ajattelematta sen tuomia kulttuurisia sävyjä. Kun biologiset määritelmät ja sosiaaliset odotukset sekoitetaan, seurauksena voi olla tilanteita, joissa syntyy tarpeettomia väärinkäsityksiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta, kulttuurirooleista tai vaikkapa työelämän ja taiteen tasa-arvokysymyksistä. Kun esimerkiksi kulttuurialalla tai muilla yhteiskunnan sektoreilla puhutaan naisten asemasta tai tasa-arvoisista mahdollisuuksista, tarkkuus termien käytössä on ensiarvoisen tärkeää.
Historialliset ja kielelliset sudenkuopat
Kielen tasolla on kiinnostavaa huomata, miten termit ovat kehittyneet vuosisatojen saatossa. Englannin kieleen sana female vakiintui jo 1400-luvulla sellaisilla varhaisilla muodoilla kuin femel ja femelle, ja se on aina kantanut mukanaan viittausta kykyyn tuottaa elämää tai liittyä naissukupuoleen. Silti kielen kehityksen ja modernin sosiologian myötä ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta on kasvanut valtavasti. Monissa historiallisissa ja sosiaalisissa yhteyksissä tehty virhe onkin se, että sukupuolen oletetaan olevan pelkkä mustavalkoinen ja kapea lokero vailla mitään yksilöllistä tai kulttuurista liikkumavaraa.
Kun siirrytään Tuusulan ulkopuolelle kohti itää tai pohjoista, kuten Haminaan, Iisalmeen, Joensuuhun tai Jyväskylään, paikalliset yhteisöt kohtaavat samoja haasteita tiedonkulussa ja käsitteiden selkeydessä. Koulutuksessa, mediassa ja arkisissa keskusteluissa saatetaan yhä toistaa vanhentuneita kaavoja siitä, mitä naisena oleminen tai naispuolisuus biologisesti ja sosiaalisesti tarkoittaa. Esimerkiksi biologian opetuksessa kasvien ja eläinten lisääntymisrakenteiden – kuten siemenkasvien tuottamien siementen ja hedelmien – rinnastaminen ihmisen sukupuolijärjestelmiin vaatii tarkkuutta, jotta lapset ja nuoret eivät opi virheellisiä yleistyksiä siitä, miten luonto toimii eri lajien välillä.
Sukupuoli-identiteetin ja syntymässä annetun sukupuolen erot
Toinen merkittävä virhe on olettaa, että syntymässä määritelty sukupuoli eli AFAB-tausta (assigned female at birth) määrittäisi automaattisesti jokaisen yksilön koko loppuelämän identiteetin tai kokemuksen naiseudesta. Vaikka suurin osa syntymässä naisiksi määritellyistä henkilöistä kasvaa ja identifioituu naisiksi, tilanne ei ole kaikilla samanlainen. Sukupuoli-identiteetti voi muodostua monimutkaisesta ja muuttuvasta sosiaalisten roolien, omien kokemusten ja sisäisen tunteen yhdistelmästä, joka ei aina sovi yhteen perinteisten biologisten tai yhteiskunnallisten lokeroiden kanssa.
Tässä asiassa Kaarinassa, Järvenpäässä, Tuusulassa ja muualla Suomessa tarvitaan ennen kaikkea avointa ja ennakkoluulotonta vuoropuhelua. Kun ymmärretään, että sukupuoli voidaan jakaa biologisiin ominaisuuksiin, sosiaalisiin rooleihin ja henkilökohtaiseen identiteettiin, monet ennakkoluulot alkavat hälvetä. Virheellisten oletusten välttäminen edellyttää halua kuunnella ja päivittää omia tietoja sen sijaan, että turvautuisi vanhentuneisiin stereotypioihin. Lopulta kyse on siitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään ilman tiukkoja, lääketieteellisiä tai vanhentuneita yleistyksiä heidän kehostaan tai identiteetistään.
No one commented yet. Be the first.