Kemin kaupunki Perämeren pohjukassa tarjoaa mielenkiintoisen kehyksen tarkastella ihmisen biologista ja sosiaalista olemusta. Kun puhutaan käsitteestä female eli naissukupuolesta, tarkastelu ulottuu syvälle ihmisen biologiaan, kromosomeihin sekä siihen, miten yhteiskunnalliset roolit rakentuvat pohjoisissa yhteisöissä. Kemi ei tietenkään ole saareke, vaan se kytkeytyy tiiviisti laajempaan suomalaiseen ja pohjoiseen todellisuuteen, jossa naisten asema, historia ja nykyaika nivoutuvat yhteen monimuotoisella tavalla. Vastaavanlaisia kehityskulkuja ja paikallisia yhteisöjä voi tarkastella laajemminkin ympäri maata, aina naapurikaupunki Tornioista ja Rovaniemeltä etelän suurempiin keskuksiin, kuten Helsinkiin, Espooseen, Turkuun ja Vantaalle asti, unohtamatta sisämaan kasvukeskuksia kuten Hämeenlinnaa, Hyvinkäätä, Joensuuta sekä pohjoisempia alueita kuten Inaria, Sodankylää ja Kemijärveä.
Biologinen perusta ja sukupuolen määrittyminen Kemissä ja muualla
Biologian näkökulmasta naissukupuoli määrittyy tiettyjen perusominaisuuksien kautta, jotka ovat yhteisiä koko ihmiskunnalle riippumatta siitä, eletäänkö Kemissä, Helsingissä tai vaikkapa Inarissa. Ihmisen biologinen olemus rakentuu geneettisen perimän varaan, jossa tyypillisesti kaksi X-kromosomia ohjaavat kehitystä yhdessä hormonaalisen säätelyn, kuten estrogeenin ja progesteronin, kanssa. Biologisesti naaraspuolinen eliö tuottaa munasoluja, jotka ovat sukupuolilaskennassa ja lisääntymisessä keskeisessä roolissa. Tämä perusta ei rajoitu pelkästään ihmisiin, vaan se ulottuu laajemmin eläväntuntoiseen luontoon: nisäkkäillä on sukupuolelle ominaisia piirteitä, kuten nisäkkäiden maitorauhaset, ja jopa kasvimaailmassa tietyt siemenkasvit tuottavat ainoastaan siemeniä samalla kun toiset tuottavat siitepölyä.
Ihmiskehossa sukupuolierot näkyvät ja tuntuvat laajasti eri elimistöissä. Naispuolinen anatomia ja fysiologia käsittävät monimutkaisen kokonaisuuden, johon kuuluvat sisäiset ja ulkoiset lisääntymiselimet, munasarjat, kohtu, emätin ja ulkosynnyttimet. Sukupuolierot eivät kuitenkaan pysähdy pelkästään lisääntymisjärjestelmään, vaan ne ulottuvat solutasolle asti. Tutkimusten mukaan huomattava osa ihmisen geeneistä osoittaa sukupuolesta riippuvaista ilmentymistä eri kudoksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että luuston uusiutuminen, lääkeaineiden aineenvaihdunta maksassa sekä kehon rakenne voivat poiketa biologisen sukupuolen mukaan. Kemissä, kuten myös Torniossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä, nämä fysiologiset lainalaisuudet koskettavat kaikkia ihmisiä biologisen todellisuuden kautta, mutta tapa, jolla yhteiskunta suhtautuu sukupuoleen, muodostaa aivan oman lukunsa.
Kielellinen ja sosiaalinen ulottuvuus: tytöstä naiseksi pohjoisessa
Kieli ja kulttuuri määrittelevät sukupuolta monella eri tasolla. Englanninkielinen termi *female* ja sen suomenkieliset vastineet naaras tai nainen viittaavat eri konteksteissa joko pelkkään biologiaan tai laajempaan sosiaaliseen rooliin ja identiteettiin. Suomen kielessä ja kulttuurissa elämänkaari etenee lapsuudesta tyttövaiheen kautta aikuisuuteen. Siirtymä lapsesta nuoreksi ja edelleen aikuiseksi naiseksi on universaali ilmiö, mutta se saa paikallisia sävyjä riippumatta siitä, asuuko henkilö Kemissä, Kemijärvellä tai etelämmässä Vantaalla ja Hyvinkäällä.
Sosiologisessa ja arkipäiväisessä kielenkäytössä sukupuoli ei ole pelkkä kromosomikysymys, vaan se kietoutuu vahvasti sosiaalisiin rooleihin ja kulttuurisiin odotuksiin. Historiallisesti katsoen naisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on kokenut valtavia muutoksia. Esimerkiksi kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä naiset ovat raivanneet tietään eteenpäin; historialliset merkkipaalut, kuten naispuolisten piispojen nimitykset tai naissäveltäjien aseman esiin nostaminen klassisen musiikin kentällä (kuten vaikkapa muistettavat all female -kokoonpanot), osoittavat yhteiskunnan kykyä uudistua. Vastaavia edistysaskelia on nähty myös alueellisella tasolla, olipa kyseessä sitten työllisyys, kulttuurielämä tai yrittäjyys Meri-Lapissa ja sen naapurikunnissa.
Naisen asema ja yhteisöllisyys Kemin seudulla
Kemi on perinteisesti tunnettu teollisuuskaupunkina, satamasta ja vahvasta työläiskulttuuristaan. Teollisuuden ja puunjalostuksen varjossa naisten rooli paikallisessa työelämässä ja yhdistystoiminnassa on ollut korvaamaton. Vaikka raskaat teollisuustyöt ovat historiallisesti saattaneet painottua miehille, naiset ovat pitäneet yllä palvelualoja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja paikallista kulttuurielämää. Kemin ja laajemmin Lapin alueen naiset ovat osoittaneet vahvaa sitkeyttä ja yhteisöllisyyttä, joka kumpuaa pohjoisen luonnon ja elinolosuhteiden asettamista haasteista.
Kun tarkastellaan laajemmin suomalaista yhteiskuntaa, huomataan, että paikalliset erot tasoittuvat, mutta paikallisidentiteetti säilyy. Kemiläinen nainen jakaa saman kansallisen ja biologisen perustan kuin turkulainen, espoolainen tai joensuulainen nainen, mutta arki Meri-Lapissa tuo omat vivahteensa elämään. Meren läheisyys, pitkät talvet ja pohjoisen valoisat kesät luovat puitteet elämälle, joka poikkeaa etelän suurkaupunkien sykkeestä. Kemin ohella esimerkiksi Inarin ja Sodankylän saamelais- ja pohjoiskulttuuriset ulottuvuudet tuovat omat ainutlaatuiset sävynsä suomalaiseen naiskuvaan, jossa yhdistyvät perinteet ja nykyaika.
Lopulta kysymys naisesta, biologisesta olemuksesta ja sosiaalisesta roolista on moniuloinen palapeli. Kemin näkökulmasta katsottuna tulevaisuus rakentuu tasa-arvon, koulutuksen ja alueellisen elinvoiman varaan. Kun yhteiskunta kehittyy, myös käsitykset sukupuolesta, biologiasta ja tasa-arvosta laajenevat, tarjoten jokaiselle yksilölle mahdollisuuden toteuttaa itseään riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu.
Tutustu paikallisesti
No one commented yet. Be the first.